sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Lempipaikkani vol. 2.

Täällä taas! En ole ehtinytkään kirjoitella blogiini viime päivinä, sillä lempiäijäni Pekka tuli takaisin palvelemaan minua parin viikon loman jälkeen. Onneksi hän  toi myös mukanaan kannettavansa, joka on mitä mainioin nukkuma-alusta. Parasta siinä on sen surina ja lämpö, joten sen päälle tulee mennä vain sen ollessa päällä. Näppäimet toimivat myös samalla oivana akupunktiona. 
Harvinaista herkkua.

Ongelmana on vain se, että jostain syystä ihmiset ovat ärsyttävän tarkkoja näistä vehkeistään. Paras hetki päästä makaamaan tällaisen päälle on vain silloin, kun ihmiset jättävät ne vartioimatta. Tässä on kuva havainnollistamaan juuri sellaista hetkeä. En saanut kauaa kuitenkaan makailla, sillä Pekan mielestä on kivempaa katsella typerää näyttöä kuin minua, mutta kostoksi olin sentään onnistunut sotkemaan joitakin hänen juttujaan. 

"Kukkuluuruu. Täällä on Viiru!"



Myös kaikenlaiset kassit ovat hyviä, varsinkin sellaiset jotka rapisevat, ovat  sopivan kokoisia ja suojaisia. Tämä kylmäkassi on siis mitä mainioin. Siellä tuli otettua mukavat tirsat. Harmi kun jonkun piti minut herättää tätä kuvaa varten, mutta onneksi tuli hauska kuva.

Paremman puutteessa.
   



Tämä muovikassi olisi taas ollut parempi jos se olisi ollut tyhjä, mutta johtojen kanssa on aina hauskaa leikkiä ja pussin reunukseen oli mukaavaa nojailla. Kaikkea pitää siis uskaltaa kokeilla, että löytää mieleisensä.

Siskon kanssa kassissa.


Kuten kuvasta näkyy, olen siinä yhdessä siskoni Täplän kanssa. Lattialle ilmestyi jännä rapiseva kassi, ja kun se vielä kaiken lisäksi oli tyhjä, niin pitihän sinne heti kömpiä. Tällainen suojaisa paperikassi on hyvä, jos tulee yllättäen tarve piiloutua. Pitää vaan muistaa olla hiljaa paikallaan. Kassi oli kyllä aika ahdas kahdelle, mutta yhdessä on aina hauskempaa.

Kenenkäs pää sieltä pilkistää?


Jokin aika sitten oli jännää sukeltaa lahjapaperikasaan, mikä selvästi oli minua varten kasattu lattialle. Se oli mahtava kokemus, mutta harmikseni ihmiset veivät kasani pian pois. Olisin voinut olla siellä vaikka kuinka kauan. Toivottavasti pääsen nauttimaan vastaavasta hetkestä vielä uudestaankin.


Nyt alkoikin jo väsyttää, joten lopetan tältä erää tähän. Vielä on käymättä muutama lempipaikkani, joten jatkoa on luvassa. Muistakaa tulla katsomaan entistäkin jännempiä ja hauskempia paikkoja.

Terveisin Viiru - kassien ystävä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...