sunnuntai 26. helmikuuta 2012

And the Oscar goes to...

 View this page in English. Not perfect.

Taas on koittanut se päivä, jolloin jaetaan elokuvamaailman suurimmat tunnustukset eli Oscarit. Viime vuosina palkinnot ovat menneet pienen budjetin eli itsenäisesti tuotetuille elokuville. Eilen jaettiinkin Independent Spirit palkinnot, jotka saattavat antaa viitteitä tämän illan voittajista. 

Suurin ennakkosuosikki parhaan elokuva Oscarin voittajaksi on ranskalainen The Artist. Elokuvan erikoisin piirre ei kuitenkaan ole sen alkuperä vaan se, että se on pääasiassa mykkäelokuva ja vielä mustavalkoinen. Jos The Artist voittaa parhaan elokuvan Oscarin, on se melko ainutlaatuinen asia, sillä vain yksi Oscar on aiemmin mennyt mykkäelokuvalle. Aivan ensimmäisen Oscarin voitti mykkäelokuva Wings ensimmäisessä gaalassa vuonna 1928. The Artist onkin eräänlainen kunnianosoitus mykkäajan elokuville. Samaan aikaan se kuvaa kehityksen perässä pysymistä tai siitä tipahtamista. 

Geroge Valentin ei osaa puhua mutta osaa tanssia. Minä osaan molempia, mutta vain salaa ja yksin.
Elokuvan roolihahmolle Geroge Valentinelle meinaa käydä hullusti siirryttäessä mykkäelokuvista äänielokuviin. Hän ei millään usko niiden olevan tulevaisuuden juttu, eikä siksi suostu näyttelemään niissä. Lopputulos on kuitenkin jo ennakolta katsojien tiedossa. Äänielokuvat syrjäyttävät mykkäfilmit ja niin myös George jää unholaan. 

Nyt nolottaa Georgen puolesta, mutta ainakin on melkein yhtä komia kuin minä.
Vertauskuvia löytyy siis monelta eri tasolta ja siksi elokuva sopiikin katsottaviksi kenelle tahansa. Me kissat samaistumme tähän tematiikkaan vahvasti, sillä emme totu muutoksiin kovinkaan helposti vaan päinvastoin pyrimme vastustamaan niitä kaikin keinoin. Tämä elokuva on siis meille kissoille varoittava esimerkki muutosten ja kehityksen vastustamisesta.

Hyi kun puistattaa katsoa. Onneksi on mykkä niin ei kuulu räksytys.
Elokuvan ainoa kompastuskivi on yksi pääosan esittäjistä. Elokuvan päähuomion nimittäin varastaa Jack Russelin terrieri Uggie. Elokuva sopii siis myös tyhmille koirille, jotka tunnetusti eivät ymmärrä kovinkaan paljon ihmisten puheista. Me kissathan ymmärrämme kaiken, mutta pidämme sen yleensä omana tietonamme. Ehkä elokuva olikin alunperin tarkoitettu koirille, mutta myös koiria vähän fiksummat ihmiset kokivat elokuvan omakseen. 

Uggie osaa esittää kuollutta. Tuoko on söpöä. En ymmärrä miksi? Olisipa oikeasti kuollut, niin sitten ymmärtäisin. 
Entäs me kissat? Sopiiko se meille? Mikä ettei. Onhan sen rauhallinen rytmi ja mustavalkoinen väritys meidän kissojen mieliin, kunhan vain pääsemme yli koiravihastamme. Olisihan elokuva ollut paljon parempi, jos siinä olisi ollut kissa koiran sijaan, mutta eiköhän se Oscar tule siltikin. 

Tässä ennustukseni Oscar-voittajista:

Paras elokuva: The Artist
Paras näyttelijä: Jean Dujardin (The Artist)
Paras näyttelijätär: Meryl Streep (The Iron Lady)
Paras ohjaus: Michel Hazanavicius (The Artist)
Paras miessivuosa: Christopher Plummer (The Beginners)
Paras naissivuosa: Octavia Spencer (Piiat)
Paras alkuperäinen käsikirjoitus: Woody Allen (Midnight in Paris)
Paras sovitettu käsikirjoitus: Alexander Payne (The Descendants)


Kaikki ehdokkaat näet täältä.

Tässä myös muita katsomisen arvoisia elokuvia viime vuodelta:

The Descendants, Äärimmäisen lujaa ja uskomattoman läheltä, Piiat, Hugo, Midnight in Paris, Moneyball, The Tree of Life, Malancholia, Sotahevonen, Pappi lukkari talonpoika vakooja, My Week with Marilyn, Warrior, Drive, Nader ja Simin: Ero, Vallan kääntöpuoli, Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus.

Katso myös viime vuoden ennustukseni. Silloin osuin oikeaan 8/9. Saa nähdä miten käy nyt.


Terveisin Viiru - The True Artist


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...