Kissanelämää: Hyvää naistenpäivää elämäni naisille

View this page in English. Not perfect.

Tänään vietetään kansainvälistä naisten päivää. Halusinkin osoittaa suurena naisten miehenä rakkauttani elämäni naisille. Naiset ovat aina olleet minulle läheisiä. Kasvoinhan äitini lämpimän turkin lämmössä kolmen siskoni kanssa. Tulenkin siis hyvin toimeen naisten kanssa.


Tästä se kaikki alkoi.

Naiset edessä ja miehet takana. Niin kuin kuuluukin. Naiset ensin.

Ensimmäiseksi haluaisin osoittaa syvän kunnioitukseni rakasta äitiäni Söpöä kohtaan. Hän oli vasta itsekin lapsi, kun yhtäkkiä sai vastuulleen viisi pientä ja nälkäistä pentua. Hän kuitenkin jaksoi antaa meille kaikkensa: rakkautta ja lämpöä.

Olimme aika ahneita. Voi äiti parkaa. Hän oli meistä niin ylpeä.

Muistoissani on äitini lämmin rinta nukahdettuani sen lämpöön maha kylläisenä. Voi niitä aikoja. Nykyään haen samanlaista tunnetta makaamalla lampaantaljan päällä. Mikään ei kuitenkaan voita sitä lapsuuden tunnetta, sitä ensimmäistä kosketusta, jonka sain äidiltäni.

Viimeinen yhteinen lepohetki ruuan jälkeen. Oi niitä aikoja.

Valitettavasti joudun myös myöntämään asian, jota olen pitänyt sisälläni jo jonkin aikaa. Äitimme katosi viime syksynä, eikä hän ole vieläkään tullut takaisin. Haluaisin silti ajatella positiivisesti, että äitini ei ole jättänyt meitä, vaan on löytänyt itselleen jonkun yhtä komian kollin kuin minä, kenties ilveksen ja nauttii elämästään hänen kanssaan metsästäen ja seikkailemalla loputonta seikkailuaan. Voi myös olla, ettei äitimme ikinä toipunut menettäessään meidät ja on lähtenyt meitä etsimään. Äitini jos luet tätä olit sitten missä tahansa, haluan sinun tietävän että olet minulle rakas ja olen sinulle elämäni velkaa.

This is the beginning of a beautiful friendship.

Toinen tärkeä nainen elämässäni on rakas siskoni Täplä. Kuten olen aiemmin kertonut synnyimme peräjälkeen ja olemme olleet erottomattomat siitä lähtien. Teemme kaiken yhdessä, nukumme, syömme, peseydymme ja leikimme. Hän tuntee minut paremmin kuin minä itse ja osaa lukea ajatuksiani. Hän on kuin varjoni, joka seuraa minua kaikkialle, ja minä olen hänen enkelinsä, joka suojelee häntä kaikelta pahalta.

Isoveljen tehtävänä on suojella pikkusiskoaan.

Nyt putsataan korvat. Pysy paikallas.

Kokovartalotyyny sen olla pitää. Pehmeä, lämmin ja mukava.

Täplä ei saa purra. Aiaiai... Tää kostetaan.

Välillä tietenkin riitelemme niin kuin sisarrusten kuuluukin. Viha-rakkaussuhteemme perustaa yhtä lailla kateuteen kuin huolenpitoon. Emme voi sietää toisiamme, mutta emme kuitenkaan voi elää ilman toisiamme. Ilman Täplää en tietäisi kuka olisin. Hän määrittää minut ja samalla ohjaa oikeille poluille, jos vahingossa eksyn kaidalle tielle.

Tassu tassua vasten kun makaamme on helppo nukahtaa.

Viimeisenä mutta ei missää nimessä vähäisimpänä haluan osoittaa ihailuani kummitätiäni Killeä kohtaan. Kille syntyi jo silloin kun Mauno Koivisto oli vielä presidenttinä eli vuonna 1993. Kille on mahtava kissa, oikea kissojen kissa. Kille on tehnyt mahtavan uran riistanvartijana, mutta on jo siitä eläköitynyt pari vuotta sitten. Välillä Kille tosin palaa lempiharrastuksensa pariin. Kerran Killen ollessa viettämässä kesälomaa mökillä, oli asuinalueemme rottakanta päässyt villiintymään. Killeä odotettiinkin malttamattomasti takaisin työnsä pariin. Pelkkä Killen paluu sai rotat lähtemään karkumatkalle.

Killestä löytyy myös rennompi ja herkempi puoli.

Kun synnyimme Kille järkyttyi siitä niin kovasti, että päätti muuttaa autotalliin asumaan loppukesäksi. Tuli sisälle vain syömään ja osoittamaan kiukkuaan meitä pentuja kohtaan. Hänelle oli jo ihan tarpeeksi sietää ja ojentaa kahta nuorta kissaa talossaan puhumattakaan viidestä vastasyntyneestä pennusta. Se oli jo kummitädilleni liikaa. Kun viime syksynä viimeksi näin Killen, ei hän edelleenkään tykännyt minusta. Sihisi vain ja meni piiloon. Silti haluan osoittaa vilpittömän ihailuni ja kunnioitukseni sinulle Kille. En ymmärrä miten olet onnistunut kaikessa aina niin hyvin. Olisinpa joskus yhtä hyvä kissa kuin sinä Kille.

Kille on aina kurkottanut tähtiin ja on siinä onnistunut. Kille olet tähti!

Tähän loppuun vielä muutama tuore kuva, jotta näette että meillä on Täplän kanssa vielä yhtä läheiset välit kuin pentuina. Välillä tosin pitää osata antaa tilaa ja omaa rauhaa, mutta kärsivällisyys palkitaan ja Täplä aina palaa vierelleni. Hän myös antaa minun jäädä vierelleen nauttimaan aamun auringosta, jos vaivaudun edes vähän osoittamaan hänelle huomiotani. Yleensä pieni korvapesu riittää.